Viisas kuntajohtaminen perustuu monipuoliseen ja jäsennettyyn tietoon

Viisautta on kyky tehdä päätöksiä ja tekoja, jotka tuottavat pitkällä aikavälillä ”yleisesti hyvän” lopputuloksen.

Kuntajohtamisessa viisautta voi syntyä, kun käytössä on tietoa, näkemystä ja kokemusta.

Mistä on kuntajohtamisen viisaus tehty?

Viisaus rakentuu tiedosta ja sen ymmärryksestä. Tieto kuvaa ja luokittelee asioita ja ilmiöitä, tunnistaa eroja. Kuten esimerkiksi…

  • ylittyykö vai alittuuko budjetti
  • henkilöstön sairauspoissaolojen määrä on laskenut viime vuodesta 12 %
  • 63 % palvelun käyttäjistä oli tyytyväisiä sen laatuun
  • nuori äiti purkaa Vauva-lehden keskustelupalstalla ahdistustaan päivähoitopaikan sulkemisesta.

Tämä kaikki on tietoa, eli dataa. Tämänkaltaista merkityksellistä tietoa on maailmassa valtavasti, ja jäsentämättömänä se hyödyttää kunnan johtamista ja päätöksentekoa vain satunnaisesti ja sattumanvaraisesti.

Paras kuntaan, sen palveluihin, prosesseihin ja johtamiseen liittyvä tieto on käytännön asiantuntijoilla – eli heillä, jotka käyttävät palveluita, asioivat hallinnon kanssa, toimivat asiakkaiden kanssa, pitävät paikat kunnossa, pyörittävät hallintoa ja johtavat arkitoimintaa. Kunnan asukkailla, työntekijöillä, hallinnolla ja johdolla.

Viisautta on kuunnella tätä tietoa. Viisautta on myös tarjota toimivat ja helposti käytettävät keinot kerätä ja jäsentää tätä tietoa.

Laiska lukee pelkkää talousdataa – fiksu valjastaa kuntalaisten viisauden

Kuntaa on helppo johtaa talous edellä – taloudesta on saatavissa täsmällisiä lukuja, ja taloutta on helppo suunnitella. Myös järjestelmät tukevat talous edellä johtamista.

Kuntajohtaminen vain talous edellä on yhdellä jalalla loikkimista. Tasapainoinen kehittäminen vaatii myös muita näkökulmia ja niistä jäsennettyä tietoa laadukkaan päätöksenteon tueksi.

Asiakkaat, asukkaat ja palveluiden käyttäjät ovat se joukko, jota varten kunta on olemassa. Kerran neljässä vuodessa osa heistä kertoo äänestämällä, keiden pitäisi käyttää ylintä päätäntävaltaa valtuustossa. Nämä valitut luottamushenkilöt voivat satunnaisesti tuoda esille joitakin äänestäjiensä näkemyksiä.

Kokonaiskuvaa siitä, mitä asukkaat ja asiakkaat haluaisivat kunnan olevan tänään ja tulevaisuudessa, mitä palveluita kunnan pitäisi tuottaa ja miten palvelut tuotetaan, ei kysytä, koota ja analysoida.

Miksi ei? Kuntalaiset ovat kuitenkin arjen asiantuntijoita, ja heillä on paljon näkemyksiä ja runsaasti annettavaa.

Systemaattista osallistamista ei nykykunnista hevillä löydä, vaikka toki paljon hyviä aikeita tulee vastaan. Kokemuksia palveluista kysytään satunnaisesti, tietoa analysoidaan harvoin ja mahdollisesti saavutettua ymmärrystä hyödynnetään heikosti.

Toiminnan ja prosessien pitäisi vastata kuntalaisten nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Miten se onnistuu, jos tietoa näkemyksistä, tarpeista ja toiveista ei koota ja analysoida?

Tieto parantaa henkilöstö- ja asukaskokemusta

Kunnan henkilöstö toteuttaa kunnan tarjoamat palvelut. Heidän työkuormaansa tai vaikkapa prosessien tehokkuuteen liittyvät epäkohdat havaitaan yleensä vain sattumalta. Silloin organisaation suorituskyky on puhtaasti osaavien ihmisten ja heidän venymisvalmiutensa varassa.

Jotta onnistuminen ei olisi vain yksilöistä kiinni, tarvitaan henkilöstöön ja heidän onnistumiseensa liittyvää dataa, jotta laadukasta prosessia voidaan suunnitella ja ohjata.

Johdon käytössä on useimmiten täsmällisen datan asemesta mielipiteitä sekä hajanaista ja satunnaista informaatiota. Tulevia kehityssuuntia ei tunnisteta, tai niitä analysoidaan niukasti. Ilman trendien ymmärtämistä myöskään taloutta ei voi ennakoida.

Millaisen tiedon varassa teidän kuntanne pitäisi kukoistaa ja kehittyä?

 

Porvoon kaupunki on toteuttanut kuntalaisten asiointiportaalia yhdessä KuntaPron ja Accountor Enterprisen kanssa. Ilmoittaudu mukaan webinaariin kuulemaan, mitä asioita liiketoimintajärjestelmässä on huomioitava, jotta se vastaa kuntien digitalisaation vaatimuksiin.

Facebooktwitterlinkedin

Jarmo Siivari

Myyntipäällikkö Jarmo Siivari on toiminut nykyisellä työnantajallaan eri tehtävissä lähes 10 vuotta. Aikaisempaan työuraan kuuluu lähes 10 vuotta viestinnän tehtäviä ja yli 15 vuotta liikkeenjohdon konsultointia. Jarmolla on kokemusta mm. laadun ja johtamisen arviointi- ja kehittämishankkeista.

Jarmo on toiminut myös useita kertoja Excellence Finland (ent. Suomen Laatupalkinto) arvioijana ja pääarvioijana. Viime vuosien työn painopiste on ollut julkisen sektorin erityishaasteiden ymmärtäminen ja niihin ratkaisujen etsiminen.
Työltä ja isän roolilta jäävän vapaa-aikaansa Jarmo viettää kirjallisuuden, Suomen historian, suunnistuksen, hiihdon sekä yhteisöjen toiminnan laadun syvimmän olemuksen pohtimisen parissa.

OTA YHTEYTTÄ

Kerro, miten voimme olla avuksi. Jätä yhteystietosi niin palaamme asiaan viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Ota ensimmäinen askel jo tänään, älä odota huomiseen.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

PYSY AJAN TASALLA

TILAA ILMAINEN UUTISKIRJE

Saat yrityksemme tuoreimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Tilaan uutiskirjeen aiheesta