Menestyvä kunta tarjoaa asukkailleen aitoa osallisuutta – mutta miten?

Uudet kunnanvaltuustot ja muut luottamuselimet käyvät näinä aikoina kiinni haastavaan tehtäväänsä.

Kunnissa on nyt uuden kulttuurin aika. Sen keskiössä on kuntalaisten ja asiakkaiden osallistaminen. Suuntaa viitoittaa jo uusi kuntalaki.

Uusi kuntalaki § 22:

”Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista.

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.”

Kuulostaa hienolta, mutta hiukan idealistiselta. Miten tämä osallistaminen toteutetaan käytännössä?

Teknologia ei tietenkään tee yhdestäkään kunnasta demokraattisen, kaikki huomioonottavan päätöksenteon tyyssijaa. Sopivat työkalut helpottavat kuitenkin kummasti, jos tekemisen tahtotila on oikea.

Mistä kunnalle paremmat välineet vallan uusjakoon?

Miten moderni kunta voi edesauttaa tämän osallistamisen ja vaikuttamisen toteutumista? Millaisia mahdollisuuksia sen tulisi asukkailleen tarjota? Tässä seitsemän konkreettista esimerkkiä, jotka vastaavat suoraan uuden kuntalain vaatimuksiin:

  1. Laadukkaiden keskustelu- ja kuulemistilaisuuksien järjestäminen tarvitsee tuekseen määritellyn prosessin. Prosessin toteuttaminen taas vaatii kunnon digitaaliset työkalut, joilla voidaan hallita kutsuttavat, ilmoittautumiset, tarjoilut, tilat ja esiintyjät.
  2. Kuntalaisraati voidaan toteuttaa joko perinteisinä tilaisuuksina tai verkkoraatina. Verkkoraatiin olisi hyvä saada mukaan esim. äänestyksiä, kyselyitä tai tärkeysjärjestykseen asetettavia listoja.
  3. Kun selvitetään kuntalaisten näkemyksiä päätösten valmisteluvaiheessa, tarvitaan monipuoliset työkalut. Taustatieto voidaan jakaa esimerkiksi blogeissa tai linkittämällä kuntalaisten käyttöön dokumentteja. Näkemyksiä voidaan koota mielipiteinä, äänestämällä vaihtoehtojen välillä, kyselyillä ja sosiaalisen median seurannalla.
  4. Kun valitaan palveluiden käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin, projekteihin tai hankkeisiin, tarvitaan ratkaisu, jonka avulla aktiiviset vaikuttajat tunnistetaan ja saadaan heidän näkemyksensä rakentamaan parempaa kuntaa.
  5. Osallistava toiminnan suunnittelu ja budjetointi onnistuvat mainiosti samoilla menetelmillä kuin kuntalaisten mielipiteiden selvittäminen ennen päätöksentekoa. Tarvitaan välineet taustatiedon jakamiseen, kyselyiden toteuttamiseen sekä vaihtoehtojen priorisointiin.
  6. Palveluiden kehittäminen käyttäjiä kuulemalla vaatii yhteisen suunnittelun työkalut. Asiakkaan palvelupolkujen tunnistaminen ja mallintaminen vaatii erilaiseen tiedonkeruuseen soveltuvan ratkaisun tuekseen. Tunnistamalla asiakkaiden todelliset palvelupolut saadaan palvelumuotoilu toimimaan.
  7. Järjestöihin, yhdistyksiin, ryhmiin ja kaikki muihin sidosryhmiin liittyvä tieto kannattaa koota yhteen paikkaan, jossa tietojen ylläpito on mahdollista. Vain se takaa eri asukasyhmien ja yhteisöjen tasapuolisen kuulemisen ja osallistamisen.

Miten sitten pääset toteuttamaan hyvää kuntalaiskokemusta avaamalla ovet osallisuuteen? Accountor Enterprise Solutionsin kehittämä Parempi kunta -ratkaisu tarjoaa modernille kunnalle eväät monenlaiseen vuorovaikutukseen asukkaidensa ja muiden sidosryhmiensä kanssa.  Parempi kunta on myös osa KuntaPro Oy:n Kuntax-palvelua.

Katso www.porvoo.fi ja näet, mitä on Parempi kunta käytännössä.

 

Porvoon kaupunki on toteuttanut kuntalaisten asiointiportaalia yhdessä KuntaPron ja Accountor Enterprisen kanssa. Ilmoittaudu mukaan webinaariin kuulemaan, mitä asioita liiketoimintajärjestelmässä on huomioitava, jotta se vastaa kuntien digitalisaation vaatimuksiin.

Facebooktwitterlinkedin

Jarmo Siivari

Myyntipäällikkö Jarmo Siivari on toiminut nykyisellä työnantajallaan eri tehtävissä lähes 10 vuotta. Aikaisempaan työuraan kuuluu lähes 10 vuotta viestinnän tehtäviä ja yli 15 vuotta liikkeenjohdon konsultointia. Jarmolla on kokemusta mm. laadun ja johtamisen arviointi- ja kehittämishankkeista.

Jarmo on toiminut myös useita kertoja Excellence Finland (ent. Suomen Laatupalkinto) arvioijana ja pääarvioijana. Viime vuosien työn painopiste on ollut julkisen sektorin erityishaasteiden ymmärtäminen ja niihin ratkaisujen etsiminen.
Työltä ja isän roolilta jäävän vapaa-aikaansa Jarmo viettää kirjallisuuden, Suomen historian, suunnistuksen, hiihdon sekä yhteisöjen toiminnan laadun syvimmän olemuksen pohtimisen parissa.

OTA YHTEYTTÄ

Kerro, miten voimme olla avuksi. Jätä yhteystietosi niin palaamme asiaan viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Ota ensimmäinen askel jo tänään, älä odota huomiseen.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

PYSY AJAN TASALLA

TILAA ILMAINEN UUTISKIRJE

Saat yrityksemme tuoreimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Tilaan uutiskirjeen aiheesta