Innovaatio – hevonkakkaa vai kaiken pelastava prosessi?

Innovaatio on taas yksi sana, joka on pilattu käyttämällä sitä löyhin perustein. Tässä innovaatiota käytetään synonyyminä toiminnalle, jonka tavoitteena on muodostaa uutta liiketoimintaa.

Maailma elää innovaatiosta. Siitä, että ihminen on aina halunnut katsoa kulman taakse, kävellä syvemmälle luolaan ja päättää, että on asioita jotka voi tehdä eri tavalla – paremmin.

Tosin ihan ihmisen DNA:ssa tuo tuntemattoman alueen kartoittaminen ei ole, sillä esim. muinaiset aasialaiset kulttuurit olivat kyvykkäitä purjehtimaan pitkä merimatkoja, mutta jostakin syytä heillä ei ollut tarvetta valloittaa tuntemattomia maita. He olivat riittävän tyytyväisiä tuntemaansa maailmaan.

Sen sijaan espanjalaiset ja portugalilaiset merenkulkijat lähtivät uusille mantereille. Pontimena toimivat mm. osakeyhtiömäinen rahoitusmalli sekä vakuutuslaitoksen kehittyminen.

Markkina voittaa aina – miten estää oma taantumus?

Nykyinen teknologian nopean kehittymisen sekä jatkuvien innovaatioiden sävyttämä kilpajuoksu ainutlaatuisen kova historian näkökulmasta. Jo muutaman vuoden hiljaiselo voi koitua kohtaloksi, sekä yksilön että organisaation näkökulmasta. Joudumme juoksemaan innovaatio-oravanpyörässä vain selviytyäksemme ja pysyäksemme mukana muiden tahdissa.

Yritykset yrittävät pysyä markkinan kehityksessä mukana innovaatioita tekemällä – kehittämällä täysin uutta bisnestä ja pivotoimalla vanhoja mallejaan jyrkkiin käännöksiin.

Karu tutkittu fakta on, että hyvin harva yritys pystyy osakekurssinsa perusteella kehittymään kvartaalista toiseen edes markkinan keskiarvon tahdissa. Yritykset, kenties yksilötkin, ovat historiansa vankeja. Tietyt perustoimintatavat ja onnistuminen niiden kanssa muodostuvat painolastiksi. Se hidastaa kehitystä ja lopulta pysäyttää sen.

Kokonaisuutena markkina kuitenkin innovoi ja kehittyy maksimitavalla, jolloin markkinaan (ja osakeindeksiin) liittyy uusia yrityksiä ja epäonnistujat poistuvat.

Yksi tapa hyödyntää tuota faktaa on johtopäätös, että yrityksen tulisi pyrkiä tuomaan ulkoinen, yrityksen omaa kirikykyä kehittävä ja ylläpitävä markkina yrityksen sisälle. Yrityskaupat, avoimuus, pilkkominen pienempiin yrityksiin – tapoja on monia.

Prosessikehitys ei ole vielä innovaatio

Yrityksien innovaatiokehitys on valitettavan usein prosessikehitystä. Kehitetään innovaatioprosessia, idealaatikkoja ja jaetaan palkintoja hyvistä innovaatiosta.

Suoraan sanoen en ole törmännyt yhteenkään onnistuneeseen kokeiluun tällä rintamalla. Ideoita kenties löytyy, palkinnot jaetaan ja saadaan kivaa sisäistä hengennostatusta. Mutta oikean liiketoiminnan rakentaminen tai yrityksen kurssin muuttaminen vaikuttaa olevan paljon vaikeampaa. Miksi?

Linus Torvalds kuvasi eräässä haastattelussa karkein sanamuodoin, miten innovaatio on hevonkakkaa, ja 99 % menestyksestä on työn ja detaljien tekemistä. Yritysten innvaatiokilpailuthan keskittyvät – Linusin maailmassa – sen jäljellejäävän yhden prosentin tekemiseen. Loppu jää usein arkipäivän kiireiden ja tekemisen alle.

Toisaalta Linus kuvaa, miten innovaatio on raakaa työtä ja rakenteita. Linusin ohjaaman Linux-kehityksen ytimen muodostavat tiukat prosessit, ja vaikeimmat virheet ovat koodivirheiden sijaan prosessivirheitä.

Asiavirheet ja -ongelmat ratkeavat huomattavasti rikkinäistä prosessia helpommin. Eli pitäisikö yritysten innovaatioideoiden keräämisen sijaan keskittyä enemmän ideoiden toteuttamiseen ja prosessiin niiden jalostamiseksi oikeaksi liiketoiminnaksi?

Voiko innovaation arvon laskea etukäteen excelissä?

Toinen haaste, johon törmää usein, on keskittyminen lopputuotteeseen, eli onnistumiseen liiketoiminnassa ja taloudellisessa tuloksessa. Halutaan Excel kertomaan, miten hyvän liiketoiminnan juuri tämä innovaatio voi muodostaa.  Keskustelut alkavat keskittyä peilaamaan onnistumista vasten tuota tärkeää tavoitetta.

Vaihtoehtoinen tapa on vahva luottamus oikeaan asiaan ja tehokas jokapäiväisen prosessin mukainen tekeminen. Kun jokainen päivä tehdään parhaalla mahdollisella tavalla, lopulta lopputuote tulee olemaan se paras, johon tämä joukko näillä resursseilla pystyy. Toisaalta jos liiketoiminta ei ole tuloksellista, niin voi olla aidosti varma, ettei kaikkea ole tehty matkan varrella hyvin ja 100 % keskittymisellä.  Yksinkertaisesti innovaatio on oikeaksi koettujen asioiden tekemistä, oppimista ja päätöksiä näiden pohjalta.

Kolmas usein kuultu keskustelu koskee ajan puutetta. Se heijastaa puhtaasti yrityksen johdossa asetettuja prioriteetteja. Jos arkipäiväinen puurtaminen ja kotivesillä kalastaminen ovat niitä palkittuja ja haluttuja asioita, vain todella kapinalliset lähtevät tuntemattomille maille.

Ajan puutetta lähellä oleva asia on suhtautuminen riskiin. Riskiä karttavat organisaatiot priorisoivat tuttua ja turvallista, kun taas riskihakuiset ja uusiutuvat ohjaavat organisaatiotaan tuntemattomille vesille, uusien oppien ääreen. Tasapaino vanhaa säilyttävän sekä uutta kokeilevan välillä on yksi yritysjohtajan tärkeimpiä päätöksiä

Innovaatio syntyy sujuvasta arjesta ja halusta kehittyä

Lopulta innovaatio koostuu siis arkipäivisistä asioista: yhteistä tavoitteista, oikeiden asioiden tekemisestä sekä oppimisesta. Innovaatio voi syntyä vain halusta luoda uutta tai muuttaa olemassa olevia malleja – toistamalla vanhaa ei voi synnyttää uutta.

Innovaatioita ei synny pakkoprosessein tai idealaatikoin, vaan kysymyksessä on pohjimmiltaan arkipäivän onnistumisen lopputulema, jota ei ihmetempuin paikata. Jokainen arjen tekomme on mahdollisuus tehdä kannanotto innovaation puolesta tai vastaan.

 

Jotta innovaatiosta voisi tulla uutta liiketoimintaa, vaaditaan organisaatiolta ja sen tietojärjestelmiltä ketteryyttä ja skaalautuvuutta. Oppaamme kertoo, miten ja miksi liiketoiminta-alusta mahdollistaa tämän perinteisiä järjestelmiä paremmin:

vauhtia-kasvuun-cta

Facebooktwitterlinkedin

Heikki Tukiainen

Heikki on Accountor Enterprisen liiketoiminta-alustojen johtaja. Heikin työhistoria ulottuu McKinseyn liikkeenjohdon konsultoinnista Nokian liiketoiminnan kehitykseen ja Pretaxin talouden ulkoistuspalveluihin. Heikillä on kokemusta pilvipalveluista, taloushallinnon arjesta ja johtamisesta, kansainvälisestä liiketoiminnasta sekä yritysten strategioista. Koulutukseltaan Heikki on tuotantotalouden DI.

Vapaa-aikaansa Heikki viettää radio-ohjattavien lentokoneiden ja suunnistuksen parissa. Unelmia vaaliva mies viihtyy metsässä kompassin ja kaksospoikiensa kanssa – ja on kaksonen itsekin.

Innovatiivisia digiratkaisuja
design sprintillä

AES/DS on asiakslähtöinen innovointikonsepti digitaalisille sovelluksille ja -palveluille. Palvelun perustana on innovaatiojärjestelmä, joka tuottaa hypisteltävän mallinnuksen digitaalisesta innovaatiosta nopeasti.

Lue lisää

OTA YHTEYTTÄ

Kerro, miten voimme olla avuksi. Jätä yhteystietosi niin palaamme asiaan viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Ota ensimmäinen askel jo tänään, älä odota huomiseen.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

PYSY AJAN TASALLA

TILAA ILMAINEN UUTISKIRJE

Saat yrityksemme tuoreimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Tilaan uutiskirjeen aiheesta